Se paljastui laittomaksi vasta tällä päätöksellä. Jos pamfletti olis vaan makanu jonkun nettisivun uumenissa, Räsänen ei olis saanu mitään tuomiota. Mut se uudelleenjulkaisi pamflettinsa kun koko touhu alko, se uudelleenjulkaisu oli se rikos, mistä se nyt sai tuomion.
peemaa
Ydinaseilla kasvatetaan panoksia, eli sodassa pitää verrata mahdollisia hyötyjä riskeihin. Kun ollaan geopolitiikan puolella, hyötyihin ei oikein voi vaikuttaa, koska se maapläntti on se palkinto, joten pitää vaikuttaa riskeihin. Jos riskit on liian suuret, sota jää käymättä. Koska ydinaseet on merkittävin riskiä lisäävä tekijä, niiden pitää olla pohdinnoissa mukana.
Euroopan virhe oli yrittää korvata riskin nosto luomalla lisää hyötyä kaupan muodossa. Vaikka kauppa voi olla lyhytaikaisesti merkittävä asia, nää geopolitiikkafanit katsoo minkälaiseksi ne vois saada maailman näyttämään 50 tai 100 vuoden kuluttua. Silloin se naapurin maapläntti on se pysyvä asia ja kaupankäynti tilapäinen.
Jos ydinaseet on jo täällä, niitä ei tarvitse kuljettaa tänne. Jos niiden kanssa harjoitellaan, niiden käyttäminen onnistuu varmemmin. Molemmat on asia jonka mahdollinen hyökkääjä joutuu ottamaan huomioon. Vaikka itse aseet olis jonkun muun, oletus on et se on yksi niistä liittolaisista joiden kanssa meillä on sama suunnitelma.
Ennaltaehkäisevä isku on vähän ihmeellinen, koska eihän se ole ennaltaehkäisevä isku, vaan ydinsodan ensimmäinen isku. Sen tekijä odottanee että siihen vastataan jollain tavalla. Toimivan ennaltaenkäisevän iskun todennäköisyys laskee kun ydinaseet on mahdollisimman laajalla alueella. Ennaltaehkäisevän iskijän pitäisi pystyä ohittamaan kaikkien niiden alueiden ilmapuolustus ja jos joku alue jää ilman, ne voi alkaa samointein näin aloitetun ydinsodan ensimmäiseen vastaiskuun.
Puhumattakaan siitä et jos alue, jossa ydinaseet voi olla, on edes Euroopan kokoinen, millään maalla ei ole koko sen alueen kattamiseen riittävää iskukykyä, niiden pitäisi tietää etukäteen missä aseet kulloinkin tulee olemaan, koska ydinaseillakin on joku matka-aika ja koostaan huolimatta Euroopan pinta-alaan verrattuna rajallinen teho.
Ydinaseet, kun tollaseen tilanteeseen asti on jo päästy, on mahdollisimman hyvässä jemmassa. Jos Venäjä lähtee ennaltaehkäisevään, ne ei voi välttämättä tuhota kaikkia ydinaseita ja ne joka tapauksessa joutuu pärjäämään mahdollisen vastaiskun kanssa. Eikä todellisudessa mikään estä Venäjää käyttämästä ydinasetta jotain maata vastaan, vaikka sillä maalla ei niitä oliskaan. Jos homma menee ydinaseiluksi, Venäjä varmasti tarjoaa nittä kaikille vihollisilleen, siksi niitä on niillä niin monta. Se määrä on täysin ylimitoitettu mitään järkevää toimintaa silmälläpitäen. Mut se on kans totta että ydinaseen käyttäminen ei tarkoita automaattisesti vastaiskua.
Terrorismin tukemisen vähentäminen, kukaan ei varmaan kuvittele et terrorismi vähenee, mut tarjolla voi olla Iranin tuen vähentäminen. Joka olis merkittävä muutos, koska Iran toimittaa esim. meriohjuksia Jemenin Hutheille, jotka sit ampuu ne Punaisellamerellä seilaaviin laivoihin. Samoin Iran toimittaa ohjuksia Hizbollahille, joka ampuu ne ihmisten koteihin. Muutenkin Iran on globaalisti merkittävä terrorismin tukija. Terroristit tuskin katoaa, mut terroristiryhmien kyvyt vois vähentyä.
Tilanne on mitä on, menneisyyden virheet ei tarkoita sitä et terroristivaltiolle voi antaa ydinaseen. Se olis liian myöhäistä korjata sit kun Lähi-Itä kasvaa sieniä. Joku määrä pohdintaa vois tarjota jonkun muun ratkaisun Iranin ydinasekyvyille, mut sellaista ei nyt näytä olevan tarjolla, vaihtoehdot näyttää olevan joko se et ei tehdä mitään tai tehdään tätä. Noista kahdesta tämä on parempi vaihtoehto, vaikka se ei kovin hyvä oliskaan laajemmassa kuvassa.
Sodan jälkeisen yhteiskunnan tilan määrittelee ensisijaisesti sotaa edeltäneen yhteiskunnan tila. Jos yhteiskunta ennen sotaa oli toimiva, eli siellä oli toimiva talous, lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta, se sodan jälkeenkin on yleensä toimiva yhteiskunta. Riippuen maasta mihin Yhdysvallat on "vienyt demokratiaa", ne on yleensä jatkaneet samalla tasolla kuin ne oli ennen vientiä, mut eri johdon alla.
Esimerkkeinä voi ottaa vaikka Saksan ja Japanin, molemmat oli toimivia yhteiskuntia ennen sotaa, ja sodan jälkeen ne oli taas toimivia yhteiskuntia. Valtaapitävät vaihtui, ja ne rakensi maansa takaisin kuntoon. Sit on niitä maita mitkä ei toiminu ennen sotaa ja sodan jälkeen on uudet heput ratissa ja toimimattomuus jatkuu.
Kumpaan leiriin Iran sit kuuluu? Oma arvaus on et ne ainakin yrittää vallankaappausta, nykyhallintoon tyytymättömien osuus on 70-80% kansasta. Mut valtaapitävät on uskonnollisia fanaatikkoja, se yhtälö vois tarkoittaa pitkää sisällisotaa. Sisällissota tuhoaa yhteiskuntaa tavalla, joka olis ulkopuoliselle hyökkääjälle vaikeaa saada aikaan.
Mut, ne on jo itse tuhonneet yhteiskuntansa vallankäytön yhden sukupolven pituisella uskonnollisella vallalla. Eli vaikka vallankaappaus päätyisi enemmistön voittoon, niiltä puuttuisi yhä ne riippumattomat instituutiot jolla maa pidetään pyörimässä. Vois olla ihan mahdollista et sinne lopulta tulee joku muu uskonnollinen johto, koska niillä ei enää ole järjestelmää, missä maallinen johto voisi toimia.
Iranin rajojen ulkopuolella tärkeintä on saada Iranin ydinaseohjelma ja tuki terrorismille päättymään. Iranin naapureita ei varmaan niin kiinnosta mikä hallinto siellä on, kuhan niiden ongelmat pysyy rajojen sisällä. Kiina, toisaalta, voi olla hyvinkin kiinnostunut Iranin tulevaisuudesta, koska Iran on toimittanut Kiinalle öljyä. Joten, yksi arvaus voisi olla et Iranin ydinaseohjelma tuhotaan, Iranin tukemien terroristiryhmien tuki häiriintyy, ja Kiina on osa Iranin tulevaisuutta, riippumatta minkälainen hallinto Iraniin lopulta tulee.
Silloisen pankkikortin ja digieuron eroa on käsitelty tuossa artikkelissakin. Pankkikortin varat oli ennen käyttöä tilillä, digieuron varat pitää siirtää ensin pois tililtä appiin. Pankit on huolissaan, koska digieurot ei ole niiden taseissa, siksi sen määrään tulee joku rajoitus.
Puhelinriski on myös sitä että siinä voi olla yhteysongelma. Jonka ei pitäisi estää jo apissa olevien varojen käyttöä. Mut silloin koko kriisin ajan tarvittavat varat pitäis olla jo valmiiksi siellä. Vaikka internetin varmaan saa tavalla tai toisella käyttöön, apillakin on joku infra, jonka pitäisi toimia et appiin saa lisättyä varoja.
Automaattia voi käyttää ennen häiriötä, käteinen on jo nyt osa varautumista. Käyttö onnistuu vaikka kynttilän valossa. Kolikotkin kelpaa maksuksi, kauppa voi jopa tarvita niitä.
Kriisitoiminnot on vaan sellaisia et jos niitä ei testailla koko ajan, ne hajoaa kun niitä tarvitaan. Digikäteinen söisi juurikin käteisen kannattavuutta ja jos laajan häiriön seurauksena pitäisi käyttää käteistä jonkin aikaa, se voisi olla jo hajalla. Nyt käteistä käytetään 5% luokkaa, se tarkoittaa että se kelpaa kaupoissa ja myyjät ei ihmettele miksi joku tarjoo niille nenäliinaa. Mut jos käteinen menee lähelle nolla, kaupat ei välttämättä edes ota sitä enää vastaan ja sit se ei enää ole edes kriisinaikainen maksutapa.
Digieuro tulee olemaan käteistä digitaalisessa muodossa. Se kuuluu Euroopan keskuspankin (EKP) taseeseen. Digieuro ei korvaa perinteistä käteistä.
Luottokortteja digieuro ei korvaa, koska se on käteistä.
Eli meillä tulisi silloin olemaan käteistä ja digikäteistä, sekä maksukortteja ja lluottokortteja. Ton tarve olisi helpompi ymmärtää, jos se korvaisi maksukortin, koska sillä on juurikin noita geopoliittisia riskejä. Käteisellä ei ole samanlaisia riskejä. Mut, koska digikäteinen asuu esim. puhelimessa, se saa seurakseen puhelimen jo nyt olemassa olevat riskit ja ne mitä tulee kun puhelimessa on käteistä.
Meillähän oli aikoinaan kotimainen pankkikortti, eli maksukorttijärjestelmä, mutta muistaakseni se loppui juurikin EU:n takia ja saatiin mastervisat tilalle.
Avoin lähdekoodi toimii vähän vaihtelevasti, siinä missä vaikka käyttöjärjestelmissä on suoranaista runsaudenpulaa, ihan tavallisissa toimisto-ohjelmissa on vajetta, puhumattakaan erikoisohjelmista. Käyttöjärjestelmä on toki tärkeä, mut sen päällä pitäis saada pyöritettyä sit sitä toimeen liittyvää ohjelmistoa. Tilanne toki paranee koko ajan, varsinkin selaimessa pyörivät sovellukset avaa kaikenlaisia ovia sille missä selain pyörii. Mut selaimen päällä ei kovin laajaa valikoimaa ohjelmia voi pyörittää.
Riippumattomuus on varmasti nyt eri tavalla esillä kuin aiemmin, mut ei oo ainakaan omilta asiakkailta omaan korvaan asti tullu siitä kumpuavia huolia. Jos ei oo huolia, ei oikein ole syytä keksiä ratkaisuita. Valtiotasolla vastuut on isommat, ni voi ajatella et siellä ongelma on enemmän edessä.
Hesarin artikkelin mukaan ratkaisun teki kesähessu, eli tuomariharjoittelija.
Ja myös että syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyytensä.
Tässä tuoksahtaa myös sisäinen peli sekä käräjäoikeudessa että poliisissa. Oikeus antoi poikkeuksellisen tuomion harjoittelijan suulla ja Voiman artikkelin mukaan poliisi oli käynyt oikeudessa selittämässä mitä sattuu.