Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi, että niin sanottu digieuro voisi olla euromaiden kansalaisten käytössä jo loppuvuodesta 2029.
Silloin euroalueen kuluttajat saisivat halutessaan oman digieurolompakon.
Digitaalisilla euroilla voisi maksaa niin kivijalka- kuin verkkokaupassakin sekä henkilöiden kesken.
Rehnin mukaan kuluttajat voivat käyttää digieuroa EKP:n oman sovelluksen kautta. Todennäköisesti digieurolle voidaan luoda myös oma lompakko kunkin kuluttajan käyttämän pankin sovellukseen.
Euroopan turvallisuuden kannalta digieurossa olennaista on se, että kukaan ulkopuolinen taho ei voi panna maksuliikennettä poikki.
Vähän kahtiajakoiset fiilikset. Yhtäältä ulkopuolisesta riippumaton maksaminen on välttämättömyys. Mut toisaalta, maksujen siirto EKP:n hallitseman toiminnon alle varmaan lisää poliittisia riskejä. Puhumattakaan siitä että noita maksamisia tullaan sit hoitamaan puhelimella, joka on aika varmasti valmistettu Kiinassa.
Se on selvää et rahaliikenne pitäisi olla omissa käsissä. Se poistaa yhden painostuskeinon ja riskin. Tilisiirrot on jo mahdollista tehdä SEPA-järjestelmässä, joka toimii laajalti Euroopassa, ei pelkästään EU:ssa. Joten tämän voisi nähdä jatkumona sille.
Mut, jos järjestelmä tai sen hallinta on EU:n instituutioiden alla, se avaa sisäisen poliittisen riskin. Poliitikot voi lähtee päättää mitä tuotteita ja palveluita digieurolla saa tai ei saa hankkia. Tai ne voi päättää et kansan seuraamaton kuluttaminen on riski itsesään ja tuohon maksuhimmeliin tulee mukana tai leivotaan myöhemmin massavalvonta.
Erityisesti ihmetyttää, et jos tarkoitus on kasvattaa häiriönsietoa, mitä vikaa ihan tavallisessa analogisessa käteisessä on? Sen käyttö ei kaipaa infraa, tunnistamiseen riittää yleensä silmä, pahimmillaan UV-lamppu, eikä sitä tartte tunkea kiinalaisten valmistamaan puhelimeen. Tää näyttää nyt vähän siltä et ääneensanotut riskit vois korjata käteisellä, eikä lähtee kehittämään kallista monimutkaista järjestelmää, joka vain jo olemassaolollaan varmaan luo ihan uusia riskejä.
Silloisen pankkikortin ja digieuron eroa on käsitelty tuossa artikkelissakin. Pankkikortin varat oli ennen käyttöä tilillä, digieuron varat pitää siirtää ensin pois tililtä appiin. Pankit on huolissaan, koska digieurot ei ole niiden taseissa, siksi sen määrään tulee joku rajoitus.
Puhelinriski on myös sitä että siinä voi olla yhteysongelma. Jonka ei pitäisi estää jo apissa olevien varojen käyttöä. Mut silloin koko kriisin ajan tarvittavat varat pitäis olla jo valmiiksi siellä. Vaikka internetin varmaan saa tavalla tai toisella käyttöön, apillakin on joku infra, jonka pitäisi toimia et appiin saa lisättyä varoja.
Tuo sama ongelma yhteyksissä ja infrassa on nykyisilläkin korteilla ja sitä varten useissa kotivara, 72 tuntia ym ohjeistuksissa mainitaan että käteistä olisi hyvä olla kotona jemmassa. Ei tuo digieuro edes yritä olla mikään hopealuoti, joka ratkaisee kaikki ongelmat, se on vain kohtuullisen kokoinen askel irti jenkkiriippuvuudesta ja taloudellisesti fiksu veto siinä mielessä että jos/kun tuo yleistyy niin euroopasta ei ole ihan niin jatkuvaa virtaa transaktiokuluja ulospäin.